Suvi - Suomalaisen viittomakielen verkkosanakirja

Suvi-verkkosanakirja avattiin vuonna 2003. Aluksi Suvi sisälsi perussanakirjan, joka perustuu vuonna 1998 kirjana julkaistuun Suomalaisen viittomakielen perussanakirjaan. Vuonna 2005 Suviin lisättiin perussanakirjan täydennysosa Numeroita ja lukumäärien ilmaisuja, joka ilmestyi kirjana vuonna 2001. Suvissa nämä osat on erotettu painikkein ?Perussanakirja? ja ?Numeraalit?.

Pääset sanakirjaan napsauttamalla sen painiketta. Kummassakin sanakirjassa on oma käyttöohje, sillä perussanakirjan ja numeraalien rakenne on erilainen. Ohjeita Suvin käytössä saat myös näytön oikeassa laidassa olevasta ohjeruudusta.

Tietoa perussanakirjasta.
Perussanakirjan tarkoitus ja kohderyhmä.
Tietoa numeraalisanakirjasta.

Suomalaisen viittomakielen perussanakirja ilmestyi painettuna kirjana vuonna 1998, kymmenen vuotta kestäneen työn tuloksena. Heti sanakirjatyön alusta alkaen meiltä tekijöiltä kysyttiin toistuvasti tietokonepohjaista sanakirjaa. Aluksi oli kuitenkin tarkoituksenmukaista valmistaa perinteinen kirjamuotoinen sanakirja. Kirjan käyttäminen ei vaadi erityistaitoja, kirjaa on helppo kuljettaa mukana, ja kirja on suhteellisen edullinen hankkia.

Yhtä hyvät perusteet löytyvät viittomakielen sanakirjan julkaisemiselle elektronisessa muodossa. Perusteista vakuuttavimpana viittomakielen esittäminen videona. Koska niin suomalaiselle kuin millekään muullekaan viittomakielelle ei ole vakiintunutta, laajassa käytössä olevaa kirjoitusjärjestelmää, jää viittomakielen esittäminen painetussa kirjassa aina likimääräiseksi. Vaikka yksittäisten viittomien perusmuodot vielä pystyttäisiinkin kuvaamaan, on viitottujen lauseiden esittäminen paperilla jo lähes mahdottomuus.

Nyt ohjelmistojen ja videotekniikan kehittyminen on tehnyt mahdolliseksi sanakirja-aineistomme julkaisemisen verkossa. Perussanakirja on ainutlaatuinen sekä videoaineiston laajuuden että hakujen monipuolisuuden vuoksi.

Perussanakirjassa on 1219 sanakirja-artikkelia. Jokaista artikkelia kohden on videolla viittoman perusmuoto sekä keskimäärin neljä viitottua esimerkkilausetta, yhteensä yli 6000 videoleikettä. Kaikkien näiden videoiden katsominen yhtäjaksoisesti kestäisi noin 11 tuntia.

Perussanakirjan haut on toteutettu mahdollisimman selkeästi ja havainnollisesti. Perussanakirjan sivuilla käyttäjää ohjaavat kuvat, symbolit ja lyhyet ohjetekstit. Perusteellisempaa tietoa sanakirjan hakumahdollisuuksista saa napsauttamalla oheisen valikon otsikoita.

Perussanakirjan tarkoitus ja kohderyhmä

Perussanakirjan tarkoituksena on kuvata suomalaista viittomakieltä sellaisena kuin suomalaiset kuurot sitä päivittäin käyttävät. Olemme pyrkineet valitsemaan sanakirjaan keskeisiä arkielämän viittomia ja viitottujen esimerkkilauseiden avulla esittämään luontevia käyttöyhteyksiä. Sanakirjan tarkoituksena ei ole normittaa eli sanoa, mikä on hyvää tai suositeltavaa suomalaista viittomakieltä ja mikä taas huonoa, väärää ja hylättävää.

Sanakirjaa laadittaessa tärkeänä kohderyhmänä ovat olleet suomalaista viittomakieltä äidinkielenään käyttävät. Koska viittomakielen sanakirjoja tehdään Suomessa harvoin, ei ole ollut mahdollista laatia erikseen kielenoppijoille tarkoitettua sanakirjaa, ja siksi toivommekin, että tämä sanakirja palvelee muitakin kuin viittomakielisiä käyttäjiä: kuurojen lasten kuulevia vanhempia, viittomakielentulkkeja ja muita ammattilaisia, jotka työnsä puolesta käyttävät viittomakieltä tai viittomia, suomalaista viittomakieltä mitä erilaisimmin tavoittein opiskelevia sekä yleensäkin kaikkia viittomakielistä kiinnostuneita.

Sanakirja on laadittu kaksikieliseksi siten, että haku toimii suomalaisesta viittomakielestä suomeen. Vaikka haku on mahdollista myös viittomien suomenkielisten vastineiden perusteella, tämä ei tee sanakirjasta suomi-viittomakieli-sanakirjaa. Viittomien merkitys on pyritty kuvaamaan mahdollisimman kattavasti suomenkielisillä vastineilla, mutta suomen sanojen merkityksiä sanakirja ei kuvaa. Kun esimerkiksi hakemistosta sanasta lujatahtoinen pääsee artikkeleihin 272 ja 553, se tarkoittaa, että näiden artikkelien viittomilla on merkitys 'lujatahtoinen', mutta se ei tarkoita, että nämä viittomat kattavat sanan lujatahtoinen koko merkityksen, tai etteikö suomalaisessa viittomakielessä olisi muitakin viittomia, joilla voidaan ilmaista sama merkitys.

Sanakirjaan on valittu Suomessa yleisesti käytössä olevia viittomia. Koska sanakirja on valmistettu Helsingissä ja viittomakielisen materiaalin sanakirjaan tuottaneet kuurot ovat syntyisin pääkaupunkiseudulta tai asuneet täällä varsin pitkään, muualla maassa asuvat kokevat ehkä sanakirjan painottuvan liikaa pääkaupunkiseudun kieleen.

Sanakirjassa on vain osa suomalaisen viittomakielen viittomistosta. Valitut viittomat on kuitenkin kuvattu mahdollisimman perusteellisesti: jokainen sanakirja-artikkeli on pieni tutkielma hakuviittomastaan.

Suomalaisessa viittomakielessä, kuten monissa muissakin maailman viittomakielissä, on monipuolinen viittomisto numeroiden ja määrän ilmaisuun. Koska nämä viittomat muodostavat suomalaisessa viittomakielessä muusta viittomistosta poikkeavan, johdonmukaisen kokonaisuuden, olemme laatineet niistä oman julkaisun, joka täydentää Suomalaisen viittomakielen perussanakirjaa.

Aineisto on jaettu neljääntoista pääluokkaan, joita ovat muun muassa perusluvut, järjestysluvut ja kertamäärien ilmaukset. Kukin pääluokka jakautuu edelleen sarjoiksi. Sarja tarkoittaa sellaista joukkoa viittomia, joilla on sama suoritustapa. Perusluvuista esimerkiksi sadat viitotaan kaikki saman periaatteen mukaisesti, joten ne muodostavat oman sarjansa. Tuhannet voidaan taas viittoa kolmella eri tavalla, joten ne muodostavat kolme eri sarjaa. Tapauksesta riippuu, jatkuuko sarja

1 000:sta 9 000:een vai 999 000:een. Samannimiset sarjat on erotettu toisistaan #yläindeksiin merkityllä kirjaimella, ^{A, B, C}#. Joissakin tapauksissa sarjan rajojen määrittäminen on ollut vaikeaa: äidinkielistenkin viittojien kielitaju vaihtelee, joskin perustapauksista ollaan yleensä yhtä mieltä.

Jokainen sarja jakautuu lopulta muutamaksi sanakirja-artikkeliksi. Yhden sarjan artikkeleissa kuvatut viittomat ovat malli, jonka perusteella sarjan muut jäsenet on mahdollista tuottaa. Näin esimerkiksi kaikki sadat pitäisi pystyä viittomaan kolmessa artikkelissa kuvattujen, lukuja sata, viisisataa ja yhdeksänsataa vastaavien viittomien perusteella. Koska sarjallisuus on tälle viittomistolle hyvin ominainen piirre, on tätä julkaisua tarkoitus käyttää sarjojen muodostamina kokonaisuuksina.

Omintakeisen tästä viittomistosta tekee se, että peruslukuja yksi, kaksi, kolme jne. tarkoittavien viittomien lisäksi suomalaisessa viittomakielessä on mahdollista johtaa erilaisia määrän ilmauksia. Johtaminen tapahtuu siten, että peruslukua tarkoittava viittoma sulautuu toiseen, esimerkiksi viikkoa tarkoittavaan viittomaan. Niinpä kolme viikkoa ei viitota tuottamalla peräkkäin viittomat KOLME ja VIIKKO, vaan yhdellä viittomalla, jonka merkitys on ?kolme viikkoa? (katso sarja). Samoin seitsemäs kerros ilmaistaan yhdellä viittomalla eikä viittomalla peräkkäin SEITSEMÄN ja KERROS (katso sarjat).

Tähän julkaisuun on kerätty suomalaisen viittomakielen keskeisimmät numeraalijohdokset. Näitä ilmauksia ei ole aiemmin Suomessa systemaattisesti koottu, ja meidänkin tutkimuksemme perustuu pääosin Etelä-Suomen viittomiseen. Tämä kielen alue elää ja muuttuu. Voi olla, että tässä julkaisussa on sarjoja, joita ei käytetä kaikkialla Suomessa. Tästä voi myös puuttua joitain harvinaisempia.